Terveydenhuollon henkilöstöpula, pitkät odotusajat hoitoihin ja hyvinvointialueiden nopeasti kasvavat alijäämät ovat olleet syksyn 2023 puheenaihe. Ratkaisuksi on esitetty maahanmuuton lisäämistä ja rahoituksen vahvistamista. Katseet ovat kääntyneet hallituksen puoleen lisärahan saamiseksi. Keskustelua siitä, mikä on kansallisesti oikea rahoituksen taso ja kuinka paljon henkilökuntaa terveydenhuoltoon tarvitaan, ei sen sijaan ole käyty.
Uuden hallituksen ohjelman keskeinen tavoite on yhteiskunta, jossa perusasiat ovat kunnossa, ihmisillä on oikeus ja vapaus tavoitella oman näköistään hyvää elämää. Televisiosarjassa burgerimiehet Akseli ja Ossi kuvaavat, mitä se tarkoittaa rapakon takana. Maassa, joka on innovaatioiden ja vapauden esikuva talouden, tieteen ja teknologian alalla. Onko miesten kertoma tarina keino tavoittaa onnellinen, pitkä elämä myös Suomessa?
Mopojengi vaihtui isojen poikien veljeskuntaan.
Olin tavallinen keskinkertainen,
mutta tähti minusta yliopistossa leivottiin.
Olin sopiva taikinaan, kun vietiin klinikasta toiseen.
Tunsin sairaudet seitsemät, sairaalat pienet, suuret.
Syntyvyys on pienentynyt nopeasti lähes kaikkialla maapallolla. Pohjoisen pallonpuoliskon maissa kuolleisuus on suurempi kuin syntyvien lasten määrä. Usean maan väkiluku on jo alkanut vähentyä. Tällaista kehitystä ei Euroopassa ole nähty laajasti sitten 1300-luvun Mustan surman tappaessa 30–60 prosenttia maanosan väestöstä. Ainoastaan maahanmuutto etelästä pitää Euroopan väkilukua ennallaan. Eurooppa ei ole yksin. Kiinan väkiluku pieneni viime vuonna lähes miljoonalla henkilöllä ja Venäjän yli miljoonalla. Kaikkialla väestö ikääntyy vauhdilla. Syyt muutokseen ovat moninaiset. Nyt voi kysyä, mitä tämä myrsky merkitsee, minkä verran ilma painaa, silloin kun maailma aaltoilee. Kuka tietäisi, kuinka monet kamelit, aasit, joet, kaupungit, jumalat ja kulttuurit erämaa ahmaisee ja hiekkaa päälle kahmaisee.
Suomessa on maailman eniten lapsettomaksi jääneitä miehiä. Syy lapsettomuuteen on sopivan kumppanin puuttuminen. Väestö vanhenee, lapsia syntyy vähän ja ikääntyneet muuttavat kirkkomaalle. Kävelläänkö vain samoja katuja ja vanhennutaan samoissa kortteleissa. Annetaan hiusten harmaantua ja harveta. Käännytään katsomaan minne tahansa ja nähdään pelkkiä muistojen raunioita menneestä elämästä. Paikkoja, missä olemme tuhlanneet ja hukanneet monia vuosia ilman, että voimme kertoa sen. Parempi on poika, vaikka syntyisi päivänä, kun isä on jo manalle mennyt, ei muistomerkkiä monta näy tiellä, jota suku ei suvulle luonut.
Hyvin toimiva päivystys on keskeisin osa yhteiskunnan tarjoamaa terveydenhuollon palvelua. Samalla päivystys on kaikkein vaativimpia työpaikkoja. Päivystyksissä hoidetaan nopeasti vaihtuvissa tilanteissa vakavasti sairastuneita ja vammautuneita potilaita ja samaan aikaan suuria määriä lievemmin oirein tulleita. Potilasturvallisuuden on toimittava ympärivuorokautisesti ja henkilökunnan on oltava virkeä myös suden tuntien aikana kello neljän ja viiden välillä aamuyöstä. Usein vaativimmat tapaukset tulevat tällöin. Kiireelliselle hoidolle on luonteenomaista, että sitä ei voida siirtää ilman oireiden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Hoitopäätöksiä joudutaan tekemään nopeasti eikä kaikkia tarvittavia tutkimuksia ole mahdollista saada. Päätöksissä korostuu henkilöstön osaaminen ja kokemus. Usein tarvitaan myös kykyä toimia tunteen ja vaiston ohjaamana potilaan parhaaksi.
Koronaepidemia on johtanut leikkausjonojen kasvuun ja uudet hyvinvointialueet ovat toivoneet miljardirahoitusta hoitojonojen purkuun. Hallitus on nyt tammikuussa 2023 miettimässä 700 miljoonan euron lisärahoitusta hyvinvointialueille, jotta puutteita saataisiin korjattua. Samalla vaje sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä on koko maassa vaikea. Erityinen vaje koskee peruspalveluita ja vanhushoitoa. Lisärahoitus leikkausjonojen purkuun voi johtaa henkilöstövajeen pahenemiseen. Samalla terveydenhuollon painopiste siirtyisi yhä enemmän erikoispalveluihin vastoin rakenneuudistuksen tavoitteita. Lisärahoitus voi siis johtaa peruspalveluiden heikkenemiseen.
Kuolema on yhtä luonnollinen kuin unen valtakuntaan astuminen joka yö. Ihmiset iloitsevat syntymästä, kuin olisivat tehneet sen itse, mutta hermostuvat ja järkyttyvät kun tapaavat kuoleman. Lauri Viita toteaa runossaan muurahaisesta ”ei elämä ennen lopu / kuin on kuolema koettu!”. Muurahainen esittää näkemyksen, että vasta kuolemassa elämä tai yksilö tulee valmiiksi. Runon ajatus on, ettei tietoista elämää voi elää kuolemaa muistamatta. Kuolema näyttäytyy osana laajempaa elämänkiertoa.
Lääkäriksi kasvaminen edellyttää tiedon, taidon ja kokemuksen lisäksi empatiaa, myötätuntoa sekä ymmärrystä ihmisestä ja elämästä. Työn ilo syntyy osaamisesta ja onnistumisesta, tietoisuudesta oman työn merkityksestä… Lue lisää »Elämää opettelemassa – Pariisissa?
Seitsemän päivän hoitotakuun toteutumisen suurin haaste on henkilöstön saatavuus. Toteutettujen hankkeiden lisäksi tarvitaan sisältölainsäädännön uudistamista. Monimuotoiset digitaaliset palvelut, omalääkäri- ja omahoitajajärjestelmät voivat turvata hoidon jatkuvuuden… Lue lisää »Perusterveydenhuollon hoitoon pääsy nopeutuu – välineet vielä toteutukseen niukat