Lapset kateissa

Syntyvyys on pienentynyt nopeasti lähes kaikkialla maapallolla. Pohjoisen pallonpuoliskon maissa kuolleisuus on suurempi kuin syntyvien lasten määrä. Usean maan väkiluku on jo alkanut vähentyä. Tällaista kehitystä ei Euroopassa ole nähty laajasti sitten 1300-luvun Mustan surman tappaessa 30–60 prosenttia maanosan väestöstä. Ainoastaan maahanmuutto etelästä pitää Euroopan väkilukua ennallaan. Eurooppa ei ole yksin. Kiinan väkiluku pieneni viime vuonna lähes miljoonalla henkilöllä ja Venäjän yli miljoonalla. Kaikkialla väestö ikääntyy vauhdilla. Syyt muutokseen ovat moninaiset. Nyt voi kysyä, mitä tämä myrsky merkitsee, minkä verran ilma painaa, silloin kun maailma aaltoilee. Kuka tietäisi, kuinka monet kamelit, aasit, joet, kaupungit, jumalat ja kulttuurit erämaa ahmaisee ja hiekkaa päälle kahmaisee.

 

Katoavat kansat

Vuonna 2022 Suomen hedelmällisyysluku oli 1,32, mikä on pienin lukema koko vuonna 1776 alkaneen järjestelmällisen tilastoinnin aikana. Jos väestön halutaan pysyvän omin voimin vakaana, tarvitaan naisten hedelmällisyysluvuksi 2,1. Suomessa syntyi vuoden 2022 aikana 44.933 lasta, jolla ollaan vuoden 1868 suurten nälkävuosien luvussa. Elävänä syntyneiden suomalaisten määrässä on palattu 150 vuotta taaksepäin. Kuolleiden kokonaismäärässä tehtiin viime vuonna uusi valtakunnan ennätys, kun kuolleita oli 62.886. Suomalaisista näyttää tulevan pieni, katoava alkuperäiskansa.

Suomi ei ole tilanteessa yksin. Euroopan kaikissa maissa hedelmällisyysluku on alle kahden. Välimeren pohjoisrannalla hedelmällisyysluku on lähellä yhtä. Syntyvyyden pitäisi kaksinkertaistua, jotta väestön määrä pysyisi ennallaan ilman maahanmuuttoa. Myös arabimaissa syntyvyys laskee nopeasti. Se on korkea vain köyhimmissä ja sisäisistä ongelmista kärsivissä maissa. Viimeinen šaahi Mohammad Reza Pahlavi yksinvaltiaana loi Iraniin kattavan naisten koulutuksen, jota useamman vuosikymmenten pappisvalta ei ole pystynyt yrityksistä huolimatta murentamaan. Maan naiset käyvät koulua keskimäärin yhdeksän vuotta. Tämä selittänee sitä, että Iranissa hedelmällisyysluku on eurooppalainen eli 1,6 syntyvää lasta naista kohden. Naapurimaassa Irakissa vastaava luku on 3,6 ja naisten koulunkäynti harvinaista. 

Latinalaisen Amerikan kokonaissyntyvyys on laskenut alle kahden. Brasiliassa se on 1,6 ja Meksikossa 1,7. Köyhimmissä Latinalaisen Amerikan maissa mennään vielä yli kahden. Yhdysvalloissa on vuonna 2021 syntyvyys lievästi noussut 1,7:ään samalla, kun äitiyskuolleisuudessa saavutettiin uusi ennätys maan sosiaalisten ongelmien ja koronataudin takia. Äitiyskuolleisuus oli USA:ssa yli kymmenen kertaa korkeampi kuin esimerkiksi Australiassa, Itävallassa ja Espanjassa. Kanadan hedelmällisyysluku vuonna 2020 oli 1,4, mutta väestö kasvaa nopean työperäisen maahanmuuton takia. 

Suomi on laskenut filippiiniläisten sairaanhoitajien pelastavan maamme terveydenhuollon. Tuoreimmat vuoden 2022 väestötutkimuksen tulokset osoittivat, että filippiiniläisten naisten kokonaishedelmällisyysluku on vuodesta 2017 laskenut 2,7 lapsesta naista kohden 1,9 lapseen naista kohden vuonna 2022. Maailman väkirikkaimman maan Intian väestö on tervettä ja nuorta, kun alle 25-vuotiaat muodostavat 43 prosenttia väestöstä. Nyt myös Intiassa syntyvyys on laskenut alle kahden ja se näkyy erityisesti kaupungeissa. Aasiassa vain kaikkein köyhimmissä maissa syntyvyys naista kohden on yli 2,1. Esimerkkinä on Afganistan, jossa syntyvyys on Aasian korkein ja naista kohden 4,8. Maassa onkin naisten koulunkäynti kielletty.

Koko Afrikan syntyvyysluku on 4,2. Se on sitä korkeampi, mitä köyhemmästä maasta on kysymys. Ennusteet povaavat, että 20 vuoden kuluttua 40 prosenttia maailman lapsista syntyy Afrikassa ja maanosassa asuu neljäsosa maailman väestöstä. Ääripäätä edustaa Niger, jolla on hallussaan nykyinen maailmanennätys. Vuonna 2022 maan syntyvyys oli 6,7. Täälläkin hedelmällisyysluku on laskussa. Esimerkiksi vuonna 2010 Nigerissä naisilla oli keskimäärin 1,3 vuotta koulutusta ja yli seitsemän lasta. 

 

Itä-Aasiassa tilanne hälyttävä

Kiina on menettänyt asemansa maailman väkirikkaimpana maana ja vuonna 2022 sen väestö väheni 850.000 hengellä. Vuonna 2022 kiinalaisia syntyi noin puolet vähemmän kuin kuusi vuotta aiemmin (9,6 miljoonaa vs. 17,9 miljoonaa). Viimeinen virallinen hedelmällisyysluku Maailmanpankin tilastojen mukaan on 1,3 vuodelta 2020, mutta se lienee nyt 1,0-1,1, mikä on selvästi alle virallisen ennusteen 1,8. Shanghain yhteiskuntatieteiden akatemia on ennustanut, että Kiinan väkiluku voi pudota 587 miljoonaan vuonna 2100, mikä on alle puolet nykyisestä. Tämä tarkoittaisi, että jokaista 100 työikäistä kiinalaista kohden olisi 120 ikääntynyttä elätettävänä. Jo nyt Kiinassa vanhukset muodostavat lähes viidenneksen väestöstä. Työikäisen väestön määrä Kiinassa alkoi laskea vuonna 2015, kun Japanissa se oli alkanut laskea jo 20 vuotta aikaisemmin. Kiinan väestörakenne on tällä hetkellä samanlainen kuin se oli Japanissa vuonna 1990. 

Aasian vanhin väestö asuu Japanissa, jossa 29 % ihmisistä on 65-vuotiaita tai vanhempia. Japanin syntyvyys on ollut yksi maailman alhaisimmista jo vuosikymmeniä syntyvyysluvun ollessa nyt 1,3. Kuolleiden määrä vuonna 2019 saavutti ennätyskorkeuden, 1,376 miljoonaa, ja luonnollinen väestön väheneminen oli 512.000. Maan kokonaisväestö oli 124 miljoonaa vuonna 2018, mutta vuoteen 2065 mennessä sen odotetaan putoavan 88 miljoonaan maahanmuuton ollessa vähäistä. 

Etelä-Korea rikkoi äskettäin oman ennätyksensä maailman alhaisimman syntyvyyden suhteen. Marraskuun 2022 tietojen mukaan eteläkorealaisella naisella on keskimäärin 0,79 lasta elämänsä aikana, mikä on paljon vähemmän kuin 2,1, joka tarvitaan vakaan väestön ylläpitämiseen. Vuonna 2022 maassa kirjattiin noin 249.000 syntymää ja 372.800 kuolemaa. 

 

Mitä lapsikato merkitsee

Mikään maa ei ole todellisuudessa herännyt syntyvyyden jyrkkään alenemiseen. Myös tiedemaailma on siitä hiljaa. Keskustelua käydään edelleen väestöräjähdyksestä muun muassa Paul Ehrichin kirjan ”The Population Bomb” sanoman virittämässä tunnelmassa, jossa ennustetaan satojen miljoonien ihmisten kuolevan nälkään 1970-luvun aikana ja Rooman klubin ennusteen pohjalta, että jos ihmiskunta ei käännä kurssiaan, hallitsematon romahdus käynnistyy vuoden 2020 paikkeilla. Väestöräjähdystä pidetään edelleen maailman suurimpana ongelmana niin ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti, sivistyksellisesti, poliittisesti ja turvallisuuden näkökulmasta. 

Lasten katoamisen vaikutuksia voi lähteä arvioimaan menemällä Itä- ja Pohjos-Suomen syrjäisiin kyliin. Ensin kylistä suljettiin koulu, sen jälkeen kyläkauppa lopetti. Väestö vanheni ja viimeinen sammutti valot ja muutti kyläkeskukseen. Perusmukavuuksilla varustetun omakotitalon saisi alle 10.000 eurolla, mutta tälläkään hinnalla ei ostajaa löydy. Pienissä kaupungeissa puretaan kerrostaloja ja kaksioiden hinnat ovat 10.000 euron luokkaa. Työpaikat löytyvät vain ikääntyneisiin suunnatuissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Uutta toimintaa ei paikkakunnille ole tulossa.

Japanissa lapsikato on johtanut työvoimapulaan, kulutuksen hidastumiseen, teollisuussektorin kutistumiseen, suurempaan julkisen talouden alijäämään ja korkojen laskuun. Työikäisen väestön vähenemisen myötä Japanissa alkoi pitkäaikainen laskusuhdanne jo 30 vuotta sitten. Asuntomarkkinat romahtivat 1990-luvulla eivätkä ole sen jälkeen toipuneet. Japanissa julkisen talouden velka kasvoi 256 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuonna 2021. Myös japanilaisten tulotaso on laskenut. Jokaiselta syntyvältä lapselta otetaan synnytyssairaalassa allekirjoitukseksi jalanjälki yli 100.000 euron vekseliin, vanhemman polven tuhlattua jo rahat. Ja velka jatkaa kasvuaan. Suomessa onneksi vastasyntyneeltä pyydetään sitoumus vain 25.000 euron vekseliin ja sen jälkeen hän saa 170 euron äitiyspakkauksen lahjaksi. Japanissa äitiyspakkauksia ei anneta. 

Vähemmän on keskusteltu taantuvien maiden kyvystä innovoida uutta. Japani oli 40 vuotta sitten taloudellisesti vahva ja loi uusia tuotteita. Silloin käytännössä kaikki uudet elektroniset laitteet tulivat sieltä, olivat sitten kyseessä televisiot, videonauhurit tai äänentoistolaitteet. Nyt ei enää vuosikymmeniin ole Japanista tullut mitään uutta. Kansan ja kansantalouden dynaamisuus on kadonnut ja maa on ollut jo vuosikymmeniä syöksykierteessä. Samalla maan yritykset syntyvyyden lisäämiseksi ovat jääneet vaisuiksi. 

Etelä-Koreassa on Japania nuorempi väestö, mutta syntyvyys pientä. Korealainen elektroniikka kilpailee nyt johtoasemasta maailmassa. Korealainen Samsung ilmoittaa sijoittavansa 250 miljardia euroa uusien mikropiirien tuotantoon. Voidaan kysyä, onko maalla enää parinkymmenen vuoden kuluttua uutta luovia työntekijöitä. Onko syytä myydä nopeasti kaikki korealaiset teollisuusosakkeet pois?

Etelä-Korea on suhteellisen pieni maa. Kiinan vanheneminen sen sijaan keikuttaa maailmaa. Kiinan nousu suurimmaksi talousmahdiksi on mahdotonta, jos väestö vanhenee nykyistä vauhtia. Kiina on siirtynyt yhden lapsen politiikasta kolmen lapsen politiikkaan ja pyrkinyt monin tavoin lisäämään syntyvyyttä. Nykyinen syntyvyyden taantuma voi kuitenkin olla pitkäkestoinen ja todennäköisesti myös peruuttamaton. Mikään maa ei ole vielä löytänyt keinoa, millä syntyvyys saadaan nousuun, kun se on kerran laskenut.

Intiassa on nuori väestö ja osaamista. Sillä on parhaimmat mahdollisuudet nousta talouden ja teknologian maailman ykköseksi. Voidaan kysyä, onko sillä taitoa siihen? Yleensä nuoret miehet ovat historiassa ne, jotka ovat muuttaneet maailmaa. Aina se ei ole ollut rauhanomaista. Ensimmäisen maailmansodan alkaessa Eurooppa oli täynnä nuoria miehiä, jotka eivät tiennet, mitä tehdä. Silloin tarmo käytettiin sotimiseen. Asia toistui toisen maailmansodan alla, jolloin Eurooppaan oli syntynyt uusi nuorten toimettomien miesten sukupolvi. Arabikevään alla tilanne oli sama. Kiina on Maon kulttuurivallankumouksen jälkeen pystynyt suuntaamaan tarmon talouden ja teknologian kehittämiseen ja se näkyy jokaisen kiinalaisen nousseena elintasona. Toivottavasti Intia pystyy toistamaan Kiinan onnistumisen. Myös Afrikan mailla on mahdollisuus, mutta se edellyttää väestön koulutustason nousua ja vakaita yhteiskuntia.

 

Miesten lapsettomuus

Suomessa on maailman eniten lapsettomaksi jääneitä miehiä. Suomalaisista 40–44-vuotiaista miehistä lapsettomia on kolmannes. Perustason koulutuksen saaneilla lapsettomuus on lähemmäs kaksinkertainen ylemmän korkeakoulututkinnon omaaviin verrattuna. Perheen perustaminen takaa miehelle tilastojen mukaan viidestä seitsemään vuotta pidemmän eliniän odotteen.  Nuorilla miehillä perhe ja isyys tukevat terveyttä ja työllistymistä jopa paremmin kuin tutkinnot. 

Perheettömyys ja miesten lapsettomuus Suomessa on vahvasti sidoksissa 25–34-vuotiaiden miesten työllisyyteen. Nuorten miesten työttömyys on Suomessa kolme kertaa yleisempää kuin naisten. Heidän lisäkseen työelämän ulkopuolella on pysyvästi lähes 79.000 parhaassa työiässä olevaa miestä. Nämä usein nuoret miehet eivät tee töitä, opiskele tai ole työnhakijoina. Kadonneiden työmiesten osuus on viime vuosikymmeninä kasvanut nopeasti noin 7,4 prosenttiin.  Ilmiö on osa miesten sosiaalista kriisiä ja selittyy pitkälti rakenteellisilla syillä: vähän koulutetuille löytyy vähemmän töitä ja poikien asema koulutuksessa on tyttöjä heikompi. 

Isojen kaupunkien lukioissa poikia on usein enää kolmannes tai sitäkin vähemmän. Helsingin vanhalla työväen asuinalueella Kallion lukiossa on poikia vain 12 prosenttia. Yliopistollisen tutkinnon vuonna 2021 suorittaneista 59 prosenttia oli naisia. Esimerkiksi Tampereen yliopistoon lääketiedettä opiskelemaan koevalinnoilla valituista oli 75 prosenttia naisia. Naisia onkin enemmän lääkäreinä ja käräjätuomareina. Peruskoulun opettajista lähemmäs 80 prosenttia on naisia. Pitkälle koulutettu mies alkaa olla harvinaisuus.

Lintujen soidinmenoissa korostuvat usein koiraan näyttävät, monimutkaiset soidinmenot ja kirkkaanvärinen höyhenpuku ja monet koristeet. Naaras valitsee koiraan, josta se uskoo olevan etua itselleen ja poikasilleen. Vielä 1980-luvulla kaupunkien tai taajamien keskustoissa näki iltaisin nuorten huviajelua, jossa kierrettiin autoilla yhtä tai useampaa korttelia. Toiminnan tarkoituksena oli nähdä ystäviä ja tavata tyttöjä, joita voi kutsua autoon. Silloin pojan tuunattu auto kertoi teknisestä osaamisesta ja isän komea auto suvun varallisuudesta. Tuunattua autoa pystyi arvostamaan, sillä kuskilla täytyi olla sekä kätevyyttä että työpaikka vaikka elättämään perhettä. Isän komea auto ei välttämättä merkinnyt samaa. Nyt yhteydenoton muodot ovat erilaiset ja sosiaalinen media mahdollistaa kevyiden verkostojen rakentamisen, joka voi johtaa kasvokkaisiksi kohtaamisiksi. Onko nuorten tapaaminen tullut vaikeammaksi perheen perustamista ajatellen? Miten nyt nainen voi valita miehen, joka pystyy pitämään huolta perheestä?

Suomea johtavat miehiä paremmin yhteiskunnan muutokseen sopeutuneet innovatiiviset naiset. Se on loogista seurausta naisten koulutustason noususta ja yleisestä hyvinvoinnin lisääntymisestä. Perinteisesti naiset ovat pyrkineet hankkimaan samassa tai korkeammassa ammatillisessa asemassa olevan aviomiehen. Koulutettujen naisten määrän kasvun myötä tällaisen kumppanin löytyminen on tullut aiempaa vaikeammaksi. Jos nainen etsii pitkää, komeaa, vahvaa, tummatukkaista, älykästä, kunniahimoista, akateemista nuorta miestä, ei mahdollisuuksia ole kovin paljon. 

 

Onko mitään tehtävissä?

Romahtaneen syntyvyyden nostaminen on osoittautunut vaikeaksi. Vanhenevat kansakunnat ovat pääosin keskittäneet huomion eläkeläisiin ja heidän palveluihinsa. Saman näkyy Suomessa. Poliittinen keskustelu painottuu eläkkeiden suuruuteen ja vanhusten hoivapalveluihin. Konkreettiset toimet lapsiperheiden tukemiseen ovat ohuita. Rikas maailma tarvitsee kuitenkin uusjakoa vanhoista nuoriin. Suomalaisessa yhteiskunnassa nuorten miesten sosiaalisen aseman parantaminen on keskeistä. Työuran alussa 25–35-vuotiaiden miesten ansiotason pitää olla kaikkein korkein. Silloin miehen täytyy pystyä taloudellisesti rakentamaan perheelle kotia. Varaa pitäisi olla lastenvaunujen lisäksi hankkia auto ja omakotitalo. Tällöin myös akateeminen nainen uskaltaisi perustaa perheen ja hankkia lapsia hänen kanssaan. 

Globaalisen väestökehityksen korjaamiseen teollisuusmaissa ei ole yhtä ratkaisua. Mailla, jotka onnistuvat pitämään tai nostamaan syntyvyyttään lähellä korvaustasoa, on pitkällä aikavälillä etulyöntiasema verrattuna maihin, jotka syöksyvät kohti kansallista taantumaa Japanin tapaan. Ikääntyvät, omaan tapaansa asettuneet yhteiskunnat jättävät uudet keksinnöt ja ideat hyllylle. Ikääntyneet maat eivät innovoi. Keskeistä on löytää tavat helpottaa nuorten perheen perustamista, kodin omistamista ja lastenhoidon järjestämistä. Tähän tarvitaan vahvaa yhteiskunnan taloudellista painotusta nuoriin aikuisiin ja lapsiin vanhusten sijasta. Tulisiko lapsilisän suuruuden olla identtinen minimieläkkeen kanssa? Muuttunut työelämä ja etätyö antavat uusia mahdollisuuksia. Ehkä chattaileva tekoäly siirtää akateemisen työn painopistettä niin, että käsillä tehtävän työn merkitys korostuu ja samalla sen palkkataso nousee. Miehet ehkä pääsevät näpräämään ja korjaamaan koneita, vaikka virtuaalilasit päässä, sen sijaan, että heitä tarvittaisiin esseenkirjoittajina. Tekoäly osaa ehkä tehdä kirjoitustyön paremmin, mutta ei selviä koneenkorjauksesta, jossa tarvitaan näppäriä sormia.

 

Lemmenloitsut

Kunpa tietäisit, mitä kuivuus merkitsee ja erämaa ahmaisee. Nyt päivät ja vuodet leijuvat kuin lumihiutaleet ja kansat lykkäävät asiaa tuonnemmaksi. Kaikki tuntuu peittyvän vain valkeuteen, kuin metsä tykkylumen alla on musta ja lepää itsekseen hiljaa muuttumattomana. Jokin on silti oudosti, jokin ei yksinkertaisesti ole oikein. Milloin löydetään uusia neuvoja, uusia rakenteita, lemmenloitsuja. Nyt ei riitä Harry Potterin taikuuden loitsujen näkökulma. Tarvitaan jotain vahvempaa. Tietoisuus voi olla valkoinen paperi tai sinertävä laatta, jolle voisi kirjoittaa. Mitä et näe, silmä lainaa; sokeakin näkee.

 

Timo Keistinen, lääkintöneuvos