Terveydenhuollon henkilöstöpula, pitkät odotusajat hoitoihin ja hyvinvointialueiden nopeasti kasvavat alijäämät ovat olleet syksyn 2023 puheenaihe. Ratkaisuksi on esitetty maahanmuuton lisäämistä ja rahoituksen vahvistamista. Katseet ovat kääntyneet hallituksen puoleen lisärahan saamiseksi. Keskustelua siitä, mikä on kansallisesti oikea rahoituksen taso ja kuinka paljon henkilökuntaa terveydenhuoltoon tarvitaan, ei sen sijaan ole käyty.
Hyvinvointialueet ovat arvioineet vuoden 2023 alijäämäksi muodostuvan yhteensä 1,2 miljardia euroa. Ennusteet toimintamenoista kertovat sitä muodostuvan käytännössä kaikille hyvinvointialueille. Alijäämän määrässä yliopistolliset alueet ovat kärjessä. Varsinais-Suomessa se on ennätyksellisen iso, yli 122 miljoonaa euroa. Myös pienillä hyvinvointialueilla päästää suurin lukuihin. Etelä-Savossa tämä vuosi näyttäisi tuottavan yli 62 miljoonan euron alijäämän. Keskeisiksi syiksi alijäämään katsotaan olevan, ettei kunnilta hyvinvointialueille siirtyviä kustannuksia ole osattu arvioida oikein. Myös hintojen ja palkkojen nousu sekä kiinteistökustannukset vaikuttavat.
Valtiovarainministeriö tiedotti elokuun lopussa, että arvio hyvinvointialueiden rahoituksesta ensi vuodelle on 24,3 miljardia euroa. Rahoitus nousisi tähän vuoteen verrattuna 1 200 miljoonalla eurolla. Lisäksi on jononpurkuun hallitusohjelmassa varattu 400 miljoonaa euroa. Hallitus on myös päättänyt lisätä Kelan rahoitusta 500 miljoonalla eurolla lähinnä peruspalveluiden vastaanottotoiminnan korvaamiseen. Rahaa siis on tulossa varsin paljon, mutta riittääkö se?
Terveydenhuoltoon on löytynyt rahaa
Yleinen toive terveydenhuollon ammattilaisilla on ollut, että meidän pitäisi käyttää terveydenhuoltoon bruttokansantuotteesta yhtä paljon kuin muut Pohjoismaat. Lääkäriliito ja muut ammattiyhdistykset esittävät, että rahoitusta on lisättävä merkittävästi. Yleinen näkemys on ollut se, että rahaa ja henkilöresursseja on liian vähän käytössä muihin Pohjoismaihin verrattuna.
Uusimmat vertailutilastot terveydenhuollon kustannuksista ja rahoituksesta löytyvät OECD:n tilastoista. Niihin on kerätty eri maiden tilannetta terveydenhuollon toiminnasta. Uusimman ennakkotiedon mukaan vuonna 2022 Suomi käytti terveydenhuoltoon 10,2 prosenttia kansantuotteestaan (10.3 % vuonna 2021). Vuonna 2022 käytti Ruotsi 10,7 %, Tanska 9,5 % ja Norja 8,0 % saman tilaston mukaan terveydenhuoltoon. Kansantuotteestaan eniten terveydenhuoltoon käyttivät siis Pohjoismaista Suomi ja Ruotsi. Tanskan kansantuotteen osuuden pieneneminen viime vuosien aikana selittynee osittain kansantalouden nopealla kasvulla. Tanskassa on myös terveydenhuollon painopistettä siirretty peruspalveluihin ja sairaaloita on suljettu. Norjan talous on taas kasvanut Venäjän aloittaman sodan takia, jolloin kaasusta ja öljystä on saanut hyvät rahat kansantalouteen. Vaikka Ruotsin talous on rakentunut ”vanhan rahan” päälle, niin itse asiassa nykyisellä heikolla Ruotsin kruunun kurssilla laskettuna Suomi käyttää euroissa enemmän terveydenhuoltoon kuin Ruotsi.
Suomessa terveydenhuollon kustannukset ovat nousseet nopeasti koko 2000-luvun. Vielä vuonna 2000 Suomi käytti terveydenhuoltoon kansantuotteesta 7,1 prosenttia. Nykyhinnoissa laskettuna silloin käytettiin terveydenhuoltoon yhtä suomalaista kohden 1.869,60 euroa. Vuonna 2022 summa oli jo 4.891,40 euroa OECD:n tilaston mukaan. Käytössä on siis nyt yli kaksinkertainen summa vuosituhannen vaihteeseen verrattuna. Summa on asukasta kohden Suomessa 250 euroa suurempi kuin paljon kehutun Ranskan käyttämä summa (Ranska 4.631,60 € vuonna 2022). Nousu kustannuksissa on ollut edellisen hallituksen aikana erityisen nopeaa, samalla kuin kansantuote on noussut vain hitaasti. Saman tilaston mukaan olemme nykyrahassa laskettuna kasvattaneet terveydenhuollon kustannuksia 22 vuoden aikana 9,68 miljardista nykyiseen 27,2 miljardiin eli lähes kolminkertaiseksi. Rahaa siis on ollut.
Tavallisesti terveydenhuollon kustannusten osuus kansantuotteessa kasvaa maan vaurastuessa. Yhdysvallat käyttää terveydenhuoltoon asukasta kohden 12.555,30 dollaria eli noin kolminkertaisesti sen minkä Suomi. Yhdysvaltojen kansantuote on myös korkea. OECD:n tilaston mukaan vuonna 2022 kansalaista kohden se oli 75.480,40 dollaria ostovoimapariteetilla mitattuna eli arvotetun ostovoiman suhteessa. Suomessa vastaavalla tavalla mitattuna se oli 59.896,20 dollaria, Ruotsissa 65.425,00 dollaria, Tanskassa 75.377,70 ja Norjassa 95.582,60 dollaria. Suomen kansantuote asukasta kohden oli selkeästi pienin Pohjoismaista.
Suomen kansantalouden tilaa muihin Pohjoismaihin verrattuna kuvaa hyvin julkisyhteisöjen velan suhde bruttokansantuotteeseen. Vuonna 2022 se oli Suomessa 73 %, Ruotsissa 33 %, Tanskassa 30,1 %. Norja ei ole oikein päässyt listalle, kun Norjan öljyrahastossa oli kesällä 2023 talletettuna 1 332 miljardia euroa sijoituksina ja kasvu puolessa vuodessa oli 131 miljardia. Kasvu oli siis puolessa vuodessa lähes kahden vuoden Suomen valtion budjetti. Suomen valtion velka on nyt noin 150 miljardia euroa eli yli 26 000 euroa asukasta kohden. Suomen valtio laskee tänä vuonna liikkeelle velkakirjoja noin 38 miljardin euron edestä eli velkavuori kasvaa.
Sote-henkilökunnan määrä on kasvanut
Tuoreen sosiaalibarometrin mukaan sote-johtajista peräti 82 prosenttia arvioi henkilöstön saatavuuden virkoihin ja sijaisuuksiin hyvinvointialueellaan huonoksi. Tilannetta pidetään paikoin katastrofaalisena. Pula sairaanhoitajista on terveydenhuollossa akuutti. Pahin pula on ollut pääkaupunkiseudulla, joskin hälyttäviä viestejä tulee koko maasta. Lehtitietojen mukaan erityisesti Etelä-Savo on kärsinyt hoitajapulasta. Samanaikaisesti Valviran mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden kokonaislukumäärä vuoden 2022 lopussa oli 539 482. Sosiaalihuollon ammattihenkilöitä oli 237 847.
Henkilöstön määrä on kasvanut nopeaan tahtiin. Tilastokeskuksen vuoden 2023 tietojen mukaan vuonna 2022 Suomen työssä olevan sote-henkilöstön määrä oli 421 494 työntekijää. Vuonna 2000 luku oli 227 300 työntekijää. Kuluneiden 22 vuoden aikana sote-työntekijämäärä on siis lisääntynyt noin 200.000 työntekijällä. Alueelliset erot ovat suuria. Tilastojen mukaan työssäkäyviä sairaanhoitajia on Etelä-Savossa väestöön suhteutettuna 62 % enemmän kuin Uudellamaalla. Koko Itä-Suomessa sairaanhoitajia on väestöön suhteutettuna yli 50 % enemmän kuin Uudellamaalla.
OECD:n tilaston mukaan Suomessa on paljon sairaanhoitajia. OECD:n tilastoissa ei löydy yhtään maata, jossa sairaanhoitajia olisi enemmän kuin Suomessa. Olemme sairaanhoitajien suhteen aivan kärjessä. Vuoden 2020 lukujen mukaan Suomessa on 18,92 sairaanhoitajaa 1000 asukasta kohden. Ruotsissa vastaava luku on 10,65, Tanskassa 10,24, Norjassa 18,01. Monessa muussa Euroopan maassa määrä oli paljon pienempi kuten esimerkiksi Britanniassa 8,46 ja Eestissä 6,38. Silti ulkomailta tulevien sairaanhoitajien toivotaan helpottavan vaikeaa henkilöstöpulaa Suomessa.
Väestöön suhteutettuna olemme lääkärien määrässä hyvin eurooppalaisella keskitasolla, mutta alle muiden Pohjoismaiden. OECD:n tilaston mukaan työssäkäyviä lääkäreitä Suomessa oli 3,61 tuhatta asukasta kohden, Ruotsissa 4,32, Tanskassa 4,38, Norjassa 5,09. Lääkäreistä on pulaa terveyskeskuksissa, sairaaloissa, työterveyshuollossa, opetuksessa – lähes kaikkialla. Aloituspaikkoja lääkärikoulutukseen oli 747 vuoden 2023 sisäänotossa. Vuonna 1996 aloitti 354 henkilöä lääketieteen opiskelun Suomessa. Sisäänottojen määrä on siis kaksinkertaistettu. Suomen rajojen ulkopuolella lääketiedettä opiskelee lisäksi noin 1 200 medisiinaria. Suuri osa ilmoittaa palaavansa opintojen jälkeen Suomeen. Suomessa on nyt 6 000 työikäistä lääkäriä enemmän kuin 2000-luvun alussa ja määrä kasvaa nopeasti. Vuonna 2022 sai Suomessa 1 003 uutta henkilöä laillistetun lääkärin oikeudet.
Työikäisen väestön määrä väheni Suomessa 2010-luvulla 136 000 henkilöllä. Kuulumme maailman ikääntyneimpiin maihin. Ainoastaan Japani ja Italia ovat edellä. Vanhushuoltosuhteemme heikkenee muita Pohjoismaita nopeammin. Vuoteen 2100 mennessä Suomen väkiluvun arvioidaan pienevän miljoonalla, kun Ruotsin väkiluku kasvaisi kolmella miljoonalla. Seuraavan 20 vuoden aikana työikäisten määrän ennustetaan vähenevän vajaalla 80 000 henkilöllä. Vuosien 2041–2050 aikana kehitys nopeutuisi ja työikäinen väestö vähenisi 132 000 henkilöllä ja 2051–2060 edelleen 163 000 henkilöllä.
Miten haasteet selätetään
Kuluneen parinkymmenen vuoden aikana terveydenhuoltoon on panostettu Suomessa voimakkaasti. Henkilökunnan määrä ja rahoitus ovat lisääntyneet nopeammin kuin kansantuote ja työikäisten määrä. Tuloksia on myös saatu. Odotettu elinikä on noussut. Meidän tulisi nyt ehkä nähdä, että emme enää kansantalouden osalta kuulu Pohjoismaiden joukkoon. Nokian kulta-ajat ovat ohi ja kansantuotteen kasvu ja tuottavuus ovat jääneet muista Pohjoismaista jälkeen. Pitäisikö meidän siirtyä Euroopan itäisten valtioiden vertailuryhmään? Valtion velan suhteen ehkä paras vertailuryhmä olisi eteläisen Euroopan maat.
Yhdysvallat on varoittava esimerkki siitä, miten runsas rahoitus terveydenhuoltoon ja sen suuntaaminen korkean teknologian lääketieteeseen johtaa huonoon väestön terveyteen. Kolminkertaisen rahamäärän käytöstä huolimatta Yhdysvalloissa vuonna 2021 väestön eliniän odote oli 76,4 vuotta. Suomessa eliniän odote oli 81,9 vuotta. Yhdysvalloissa tilannetta voi verrata Neuvostoliiton asevarusteluun. Kansallisten resurssien yhteen osa-alueeseen uhraaminen voi johtaa muiden kansan hyvinvoinnin kannalta tärkeiden asioiden unohtamiseen. Lisärahoitus terveydenhuoltoon voi johtaa kansanterveyden heikkenemiseen, kun esimerkiksi väestön työllistymistä ei tueta.
Terveydenhuollon henkilöstöpulaa on toivottu ratkaistavan ulkomailta tulevan työvoiman avulla. Työvoimapula terveydenhuollossa koskee koko Eurooppaa. Suomen houkuttelevuus hoitotyön suhteen on kuitenkin pieni. Vaikea, harvinainen kieli ja suhteellisen matala palkkataso tuovat haasteen. Miten voimme kilpailla korkeamman palkan tarjoavien Ruotsin ja Norjan kanssa? Suuret eurooppalaiset maat kuten Saksa ja Ranska voivat tarjota paremmat mahdollisuudet suurina kansainvälisinä kielialueina, joissa on jo paljon lähtömaan muita maahanmuuttajia. On hyvä muistaa, että Suomesta muutti Ruotsiin ennen 2000-luvun vaihdetta parissa vuosikymmenessä 545 000 suomalaista tavoittelemaan parempaa elintasoa. Intiassa ja Filippiineillä syntyvyys on laskenut alle väestön uudistumisen määrän. Afrikassa syntyvyys on vielä suurta, mutta korkeimman syntyvyyden maissa naisten koulunkäynti voi olla vain vuoden mittainen. Afrikan väkirikkaimmassa maassa (Nigeriassa) selvästi alle puolet naisista osaa lukea. Afrikan korkeimman syntyvyyden maassa (Nigerissä) 90 prosenttia naisista on lukutaidottomia. Siitä on pitkä matka ponnistaa sairaanhoitajan tai lääkärin ammattiin Suomen terveydenhuoltoon.
Tulevaisuuden ratkaisut
Tulevina vuosina meidän on ratkaistava terveydenhuollon ongelmat itse. On palattava Augustin Ehrensvärdin kirjoittamaan tekstiin Suomenlinnassa. Eftervard, stå här på egen botn, och lita icke på främmande hielp. Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista toteaa 3 §:ssä, että jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus ilman syrjintää hänen terveydentilansa edellyttämään terveyden- ja sairaanhoitoon niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä. Perustuslakia arvioivat juristit ovat todenneet viittauksen terveydenhuollon resursseihin olevan laiton, koska perustuslain 19 §:n kolmannessa momentissa todetaan, että julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Vähän keskustelua on käyty siitä, mitkä ovat riittävät palvelut. Väestön terveyden edistäminen on unohtunut, kun on vain puhuttu yhden potilaan rajattomista oikeuksista. On siirrettävä keskustelu leikkausjonoista väestön terveyden edistämiseen. Tämä tarkoittaa ennaltaehkäisevää työtä, peruspalveluita ja myös etsivää työtä eniten palveluja tarvitsevien löytämiseksi.
Yhtä ratkaisua terveydenhuollon haasteisiin ei ole. Digitalisaatioon liittyy paljon yliarvostusta sen mahdollisuuksista. Tämä koskee erityisesti tekoälyn käyttöä. Meillä on kuitenkin erittäin onnistuneita digitaalisia terveydenhuollon etäpalveluita. On hienoa nähdä, että useat hyvinvointialueet ovat muutosstrategiassaan ottaneet tavoitteeksi toteuttaa 60 prosenttia potilaskontakteista digitaalisesti Samalla tavoitteena on vahvasti lisätä liikkuvia palveluita. Henkilöstön saannin parantamiseen tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa, mutta tämä ei koske vain sote-palveluita. Työuria täytyy pidentää Japanin tapaan. Suomen eläkeuudistus on hienosti pystynyt nostamaan eläkkeelle siirtymisen ikää. Uudet hyvinvointialueet voivat tehdä paljon. Niillä ovat nyt muutoksen avaimet käytössä.
Tulevaa muovaillaan nyt
Siirtymän siemen on kylvetty menneisyydessä. Muutos kuohuu eteenpäin kuin ohikiitävä virta. Vanhat uskomukset ja tavat ovat aina muokattavissa. Uusi toimintatapa voi olla kuin harvinainen lintu, uskomaton laji näillä leveysasteilla. Tai se on uusi yksilö, toiminnan tapa, jota kukaan ei ole osannut kaivata. Pohdi siis, onko havaittavissa vähäisiä merkkejä, pieniä merkityksettömiä asioita, jotka kertovat tulevasta, uudesta alusta. Onko se pieni hiiri vai kuivassa nurmikossa kuuluva salamyhkäinen rahina, kuin päästäisen liike. Kaivele muistojasi, käy läpi sumeita mielikuvia, jotka lämmittävät, pelottavat ja luovat uskoa tulevaan. Kysele ystäviltäsi, vihamiehiltäsi, ystävän ystäviltä ja työtovereilta heidän ajatuksiaan. Kun kaikki vastaavat eri tavalla, ajattele, että totuus ei ole, eikä voi olla vain arpakuutio, jonka tulos muuttuu joka heitolla. Älä jää muutoksen pelon vangiksi. Et voi lukita kaiken muuttumattomuutta samaan tapaan kuin Leonid Brežnev. Toive muutosten lykkäämisestä on kuin hitaasti pinnan alla liikkuva uppotukki. Älä törmää siihen. Tulevaa muovaillaan nyt.