Hyvinvointialueiden aluejaossa on pitkälti noudatettu vanhaa sairaanhoitopiirien aluejakoa. Tähän on hyvät perusteet sillä useat sairaanhoitopiirit ovat käytännössä jo toteuttaneet sosiaali- ja terveydenhuollon integraation. Palveluiden integraatio onkin yksi keskeinen päämäärä uudistuksessa. Keskeinen tavoite on asukkaiden palveluiden helppo saavutettavuus. Palvelut on syytä tarjota sillä, missä asukkaat muutenkin asioivat ja käyvät työssä.
Aluejaossa on kuntien mielipiteitä pitkälti noudatettu, mutta ei kaikissa tilanteissa. Toisinaan on päädytty erikoisiin alueratkaisuihin, kun niitä vertaa väestön asiointisuuntiin. Niiden taustalla löytyy selittäviä tekijöitä, kuten kielelliset ja kulttuuriset yhteydet, mutta esille nousee myös kuntien vahvan itsehallinnon tavoittelu. Silloin pyritään hallinnollisesti mahdollisimman kauaksi luonnollisesta keskuspaikasta.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueesta on muodostumassa valtakunnan pienin. Alueen keskussairaala on kuitenkin Suomen toiseksi suurin ei-yliopistollinen keskussairaala synnytysten määrässä Keski-Suomen keskussairaalan jälkeen. Kokkola kilpailee tasavertaisesti synnytyksissä Kuopion yliopistollisen sairaalan kanssa. Sairaalan palveluvalikoima on laaja ja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio hallinnollisesti toteutettu.
Tulevan Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen hallinnollista pienuutta kuva se, että etelässä Luodon Bosundin kylästä Pohjanmaan hyvinvointialueelta on vain noin 10 kilometriä Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan, mutta 110 kilometriä Vaasan keskussairaalaan. Pohjoisessa vastaavasti entisestä Himangan kunnan keskustasta on 40 kilometriä Kokkolaan, mutta väestön pitäisi käyttää Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Oulun yliopistosairaalan palveluita, jonne on 160 kilometriä. Idässä Kruunupyyn kunta on hallituksen esityksen mukaisesti siirtymässä Pohjanmaan hyvinvointialueeseen, vaikka Kruunupyyn keskustasta on 16 kilometriä Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan ja Vaasan keskussairaalaan on runsaat 110 kilometriä. Lännessä on meri ja keskussairaalasta rantaan noin kilometri sekä kansainväliseen suureen vientisatamaan pari kilometriä enemmän.
Kun synnytyksissä on monesti kiire, niin synnyttäjä hakeutuu lähellä olevaan synnytyssairaalaan. Tämä selittää monelta osin Keski-Pohjanmaan keskussairaalan kokoa isona synnytyssairaalana. Myös ambulanssit ajavat sinne maakuntarajan yli, jos tarvitaan kiireellistä vaativaa hoitoa. Siksi Kokkolassa on kattava päivystys ja samanaikaisesti sekä ortopedian ja traumatologian että pehmytosakirurgian ympärivuorokautinen päivystys. Myös sydäninfarktin akuuttihoidossa pystytään pallolaajennus tekemään mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. Hallinnollisesti asukasmäärä hyvinvointialueella on kuitenkin alle 70.000, kun yleensä ajatellaan, että kattavan päivystyksen ylläpito edellyttäisi noin 200.000 asukkaan väestöpohjaa. Todellisuudessa esimerkiksi synnytyksissä ollaan pitkälti tässä väestöpohjassa.
Syyt maakunnan ja tulevan hyvinvointialueen pienuuteen ovat monet. Vielä 1950-luvulla Keski-Pohjanmaan maakuntaan kuului peräti 31 kuntaa. Valtioneuvoston perustama aluejakokomitea ehdotti vuonna 1953 oman Keski-Pohjanmaan läänin perustamista. Perusteluissa korostettiin, että Oulun ja Vaasan läänien väliin oli syntynyt taloudellisesti ja sivistyksellisesti yhtenäinen alue, Keski-Pohjanmaa. Ehdotus ei koskaan toteutunut ja 1990-luvun lopulla valtakunnallisessa hallintomuutoksessa Keski-Pohjanmaan pohjoisosan kunnat liitettiin Pohjois-Pohjanmaahan ja eteläiset ruotsinkieliset kunnat puolestaan Pohjanmaan maakuntaan. Kehitys on jatkunut ja Himangan kunta siirtyi pohjoiseen 2020. Kruunupyyn kunnan siirtyminen Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkunnasta Pohjanmaan hyvinvointialueeseen on tavallaan jatkumo tässä pitkässä kehityksessä.
Keski-Pohjanmaan keskussairaalan osalta hyvinvointialuerajaus ei tule vaikuttamaan paljon. Sairaala on kaukana vaativaa hoitoon pystyvistä sairaaloista. Palvelurakenteeltaan Seinäjoen ja Vaasan keskussairaalat ovat varsin samanlaisia kuin Keski-Pohjanmaan keskussairaala. Vaativammat palvelut luontaisesti haetaan Oulun yliopistosairaalasta, jonne on matkaa 200 kilometriä. Tämä edellyttää Keski-Pohjanmaalle kattavaa paikallista palveluvalikoimaa. Akuuteissa nopeaa hoitoa vaativissa tilanteissa hyvinvointialueiden rajoilla on pieni merkitys. Silloin mennään sinne, minne pääsee nopeimmin hoidon piiriin. Peruspalveluissa alueen koolla ei ole suurta merkitystä. Usein pienempi ja kulttuurisesti yhtenäinen alue pystyy luomaan eheän ja kotoisen palvelurakenteen. Toisaalta Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen ruotsinkielisten palveluiden saatavuus voi heiketä, kun Kruunupyyn päättäjät eivät ole hallinnossa mukana. Kruunupyyn asukkaista noin 80 % on ruotsinkielisiä ja kokkolalaisista noin 13 %.
Vahvin voittaja tässä aluejaossa on Pietarsaaren sairaala. Se on joutunut muuttumaan viime vuosina voimakkaasti, kun synnytykset ja kirurginen leikkaustoiminta on loppunut. Siitä on kehittynyt konservatiivista, kuntouttavaa hoitoa tarjoava perusterveydenhuoltoa tukeva sairaala. Pietarsaaren ja Kokkolan kaupungit ovat käytännössä yhtä ja samaa työssäkäyntialuetta. Kahden sairaalan ylläpito lähekkäin samalla hyvinvointialueella voisi johtaa tehostamistarpeeseen ja toiminta keskittyä isoimpaan niistä. Nyt tällaista pelkoa ei ole. Sairaalat ovat eri hallinto-organisaatioissa. Vaasan keskussairaala joutuu tarjoamaan Pietarsaaren sairaalalle osaamistaan, jotta kiireettömät leikkaukset eivät siirtyisi Kokkolaan, vaan ne voitaisiin ohjata Vaasaan. Aluejaolla on siten mahdollisuus vahvistaa Vaasan keskussairaalaa. Kruunupyyn asukkaiden kielelliset palvelut voivat myös parantua, kun palvelut erityisesti peruspalveluissa siirtyvät vahvasti ruotsinkieliseen organisaatioon.
Aluejaossa on siis kysymys palapelistä, jossa jokainen uusi pala muuttaa aiemmista paloista syntyneen kokonaisuuden. Väestön terveyden lähteet elävät siinä ympäristössä, missä lapset varttuvat aikuisiksi, aikuiset elävät aktiivikautensa ja vanhukset elämän ehtoon. Aluejaossa kannatta hylätä ajatus asian täydellisestä haltuunotosta. Palasia on yksinkertaisesti liikaa, eivätkä ne mene tasan. Merkitys syntyy tavasta käyttää paloja hyväkseen luodakseen väestölle terveyttä ja hyvä palvelukokonaisuus.