Olemme käännekohdassa. Vanha sormuksen legenda kertoo maailmasta, missä mikään ei säily ennallaan. Se on lähellä nykypäivää ja jatkuvassa muutoksessa eläviä yhteisöjä. Kuuma myrsky tekoälyn rintamalla pyyhkii maailman yli. Entinen menettää merkityksensä. Uudet voimat kuohuttavat maailmaa. Uutta keinotekoista älyä ryöppyää ympärillä. On aika irtautua entisestä ja liittyä uuden ihmeen käyttäjiin toteuttaakseen itseään uusin välinein. Työssä tekoäly ei enää ole työkalu vaan työtoveri. Me tiedämme, mitä me olemme, mutta emme tiedä, mitä meistä voi tulla.
Olen Roope Ankan seurassa tutustumassa hänen huvipuistoonsa Kaliforniassa. Aku ja pikkuankat ovat mukana. Lähden heidän kanssaan testaamaan uutta vuoristorataa. Vaunun vauhdin kiihtyessä Tupu, Hupu ja Lupu kirkuvat innosta. Akulla pelon huuto jäätyy kurkkuun. Yhtäkkiä vuoristorata muuttuu tukkijoeksi. Vesi räiskyy ympärillä ja jylisevä ääni taustalla kasvaa. Koko seurue on yllättäen vedessä ja syöksyy putouksesta alas. Kun nousen pintaan, havaitsen putouksen takana avautuvan luolaston. Vaellamme ankkojen kanssa luolan sokkeloissa kokien jännitystä kuin elokuvassa ”Taru sormusten herrasta”. Lopulta tupsahdamme salaisen oven kautta keskelle vilkkainta huvipuistoa. Kuluu vain muutamia sekunteja ja olemme keskellä voimakasta maanjäristystä. Ihmiset juoksevat kauhuissaan ympäriinsä. Maanjäristyksen voimasta koko huvipuisto vyöryy Tyyneen valtamereen ja kelluu kohta siellä saarena. Huvipuiston laitteet ovat edelleen toimintakuntoisia. Roope Ankka ryntää kiireesti komentamaan työmiehiä rakentamaan siltaa mantereelle. Asiakkaat jonottavat jo pääsyä saaren huvipuistoon. Viimeisenä kuvana ennen heräämistä näen Roopen laskemassa rahojaan pääportin kassalla ja pikkuankkojen riemusta kiljuen kokeilemassa kaikkia huvipuiston laitteita. Itse seison keskellä ihmisvilinää ihmettelemässä. En ole saanut tahraakaan pukuuni. Aku on vieressäni kauhusta jäykkänä. Ajattelen herätessäni, että kaikella on tapana järjestyä. Muutoksen pelko on turhaa.
Jarrutus johtaa pysähtyneisyyteen
Pikkuankat ottivat kaiken ilon irti tapahtumista. Heillä oli todellista lasten mieltä ja pelottomuutta nähdä ja kokea uusia asioita. Heiltä puuttui kokonaan muutosvastarinta, vauhtia ei voinut koskaan olla liikaa. Roopen mielessä oli vain rahan kokoaminen. Hänelle muutos merkitsi uutta mahdollisuutta lisätä varallisuuttaan. Aku jäi paikalleen jäätyneenä peläten muutosta. Hänen jalkansa eivät tottele, silmät vain pyörivät päässä.
Ottomaanien valtakunta oli yksi historian suurimmista ja vaikutusvaltaisimmista imperiumeista. Se hallitsi suuria alueita Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa ja Kaakkois-Euroopassa yli 600 vuoden ajan. Se oli alkuaikoina tieteen ja uusien ajatusten keskus säilyttäen ja kehittäen vanhan antiikin tietoa. Kirjojen painatus kiellettiin vuonna 1515, vaikka teknologia oli ehtinyt edetä valtakuntaan. Kielto esti tieteellisten ja filosofisten ideoiden leviämisen ja jumitti valtakunnan kehitystä. Se erotti Ottomaanien valtakunnan muusta maailmasta, jossa painokone oli jo mullistanut yhteiskuntaa. Kirjojen painatuskielto kumottiin lopulta 1800-luvulla, mutta sen vaikutukset tuntuivat vielä pitkään. Ottomaanien valtakunta ei koskaan täysin kurottanut kiinni kehityseroa, joka oli syntynyt painokoneen keksimisen jälkeen. Tämä näkyy edelleen Arabimaissa ja niiden kehityksessä. Kirjoja julkaistaan väestöön suhteutettuna Euroopassa noin neljä kertaa enemmän kuin Arabimaissa. Arabimaiden kirjallisuuden perinne on erilainen kuin Euroopassa. Kirjat ovat usein uskonnollisesti tai poliittisesti suuntautuneita, ja kaunokirjallisuutta on vähemmän.
Qing-dynastian suljettujen ovien politiikkaa alettiin toteuttaa 1700-luvun puolivälissä. Kiina rajoitti tiukasti ulkomaankauppaa ja ulkomaalaisten läsnäoloa maassa. Suljettujen ovien politiikka erotti Kiinan muusta maailmasta ja esti maan kehityksen pysymästä mukana maailmanlaajuisissa kehityskuluissa. Se näkyi pitkälti 1980-luvulle asti. Kiina oli vielä tuolloin maailman köyhimpien maiden joukossa. 1700-luvulla toistui 1450-luvun Kiinan politiikan muutos, jolloin maa myös sulkeutui ja mainekaan, suuren laivaston annettiin rappeutua. Rannikkovesiä kauemmaksi tehdyt purjehdukset kiellettiin. Entiset kaukomatkat jäivät pois. Avautuminen ja radikaalit talousuudistukset ovat nostaneet Kiinan tavoittelemaan menestyksekkäästi johtoasemaa korkean teknologian aloilla. Onko Kiina nyt menossa teknologian ja kehityksen taantumaan, kun rajoja jälleen suljetaan? Mitä merkitsee väestön väheneminen ja nopea vanheneminen sekä ulkomaisten investoijien katoaminen?
Luddiittien mielestä kehruukoneet heikensivät työn laatua. He uskoivat, että koneiden valmistamat tekstiilit eivät olleet yhtä kestäviä tai laadukkaita kuin käsin kudotut tekstiilit. Siksi koneet oli tuhottava ja käyttö kiellettävä. Saman kohtalon oli kokemassa myös OpenAI:n luoma tekoälyohjelma, kun Italian tietosuojaviranomaiset kielsivät sen käytön. Päätös jouduttiin myöhemmin perumaan. Tekoälyn uusimmat ominaisuudet tulevat edelleen hitaasti Euroopassa käyttöön uusien EU:n lainsäädännön esteiden takia. ChatGPT käyttö on toisaalta estetty Kiinassa, Venäjällä, Pohjois-Koreassa ja Iranissa. Tekoälybotti osaa asioita, joita näiden maiden johto ei halua asukkaidensa tietävän ja oppivan.
Eurooppa pelon kourissa
Euroopan unioni sääntelee terveydenhuollon tekoälyä kolmella keskeisellä säädöksellä: tekoälyasetuksella (AI Act), lääkinnällisiä laitteita koskevalla asetuksella (MDR) ja tietosuoja-asetuksella (GDPR). Uusien toimintatapojen ja ohjelmistojen käyttöönotto on vaativa, hidas ja epävarma prosessi. Monia kielimallien toteutuksia ei ehkä pystytä koskaan hyödyntämään sosiaali- ja terveydenhoidossa. Suomessa EU:n sääntöjä on täydennetty asetuksin ja ministeriöiden sekä niiden alaisuudessa olevien virastojen lisäohjein. Tulkinta on ollut EU:ta tiukempaa. Esimerkiksi Tietosuojavaltuutetun toimisto tulkitsi aiemmin, että ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kohdentaminen riskipotilaisiin todennäköisesti loukkaa tietosuojasäännöksiä. Periaatepäätös estää kielimallien kouluttamisen suomalaisella potilasaineistolla ja heikentää siten mahdollisuuksia hyödyntää kielimalleja Suomen sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Ei pidä ihmetellä, että Euroopassa ei ole yhtään digimaailman suuryritystä. Ne keskittyvät Kiinaan ja USA:han. Pienellä startup-yrityksellä ei ole mahdollisuutta luovia eurooppalaisten säädösten läpi uuteen digialan tuotteeseen. Väkiluvultaan 750 miljoonan asukkaan Eurooppa, ei pärjää tuotekehittelyn rahoituksessa 330 miljoonan asukkaan USA:lle. USA vastaa 42 prosentista maailman tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta. Euroopan osuus on vain noin kolmasosa. Myös Kiina menee Euroopan ohi. Eurooppa pelkää Akun tapaan muutosta. USA toimii kuten Roope ja laskee rahojaan kassalla.
Olemmeko Suomessa ja Euroopassa samassa tilanteessa, kuin Ottomaanien valtakunta vuonna 1515, kun otetiin Fatwahin käyttöön ja kiellettiin kirjapainon käyttö? Tämä tapahtui noin 20 vuotta sen jälkeen, kun Johannes Gutenberg oli keksinyt painokoneen Euroopassa. Sulttaani Selim I pelkäsi, että painokoneen avulla levitettäisiin kapinallista propagandaa. Uskonnolliset johtajat uskoivat, että painokoneen käyttö johtaisi Koraanin ja muiden uskonnollisten tekstien vääristymiseen.
Olisiko hyvä, että esimerkiksi palvelupuhelimeen vastaavalla hoitajalla tai vastaanottoa pitävällä lääkärillä olisi kokenut tekoäly kuiskaamassa hoitosuositusta vieressä? Tekoäly voisi käydä reaaliaikaisesti läpi valtavien ja monimutkaisten potilasarkistojen ja oppikirjojen koko ajan päivittyvää tietoa. Periaatteessa teknologia on olemassa. Tekoälyn työkalut lisäisivät mahdollisuutta ottaa hoitopäätöksentekoon enemmän faktoja mukaan, esimerkiksi potilaan itsensä eri laitteilla tuottamista tiedoista. Samalla hoitopäätös voisi olla yksilöllisempi ja paremmin sopiva juuri kyseiselle potilaalle. Potilaan diagnostiikka ja hoidosta päättäminen on monimutkainen kokonaisuus, jossa ammattilaisen on hallittava monia asioita. Ammattilaisen omaa näkemystä ja intuitiota tullaan jatkossakin tarvitsemaan, kun hoitopäätöstä tehdään yhdessä potilaan kanssa. Tärkeintä on ymmärtää potilaan tarpeet ja mitä potilaan ongelmaa ollaan ratkaisemassa.
Ei pidä pelätä uutta
Uteliaisuus ja uuden etsiminen on valtava voima. Kielimalli ei voi periaatteessa keksiä mitään uutta. Se voi harjoitustietojensa perusteella vain arvailla, mitä tulisi seuraavaksi harjoitustietojensa perusteella. Se jäljittelee, mutta se voi löytää jotain nerokasta tai vain joutua eksyksiin. Tämä ei tarkoita sitä, että nämä tekoälyn työkalut olisivat hyödyttömiä. Käyttämällä vahvistusoppimista kouluttamaan tekoälyä voidaan löytää ennen kokematonta, tunnistaa uusia asiantuntijoita ja jäljitellä heidän käyttäytymistään. Uusi vahingossa löytynyt havainto kiehtoo ihmisiä ja ehkä myös tekoälyä. Joskus löydös johtaa järjenvastaisiin ajatuksiin, hallusinaatioihin. Seikkailu tiedon ja kielimallien joukossa voi jatkua loputtomiin.
Joskus on tarpeen räjäyttää koottu ajatusten palikkatorni ilotulituksena taivaalle. Joskus on hyvä omistaa paljon ideoita siten, että lopputulos lähestyy hallusinaatiota tekoälyn vastauksessa. Tekoälyn kielimallin kosmologia voi kiertyä niin sykkyrälle, että se ei avaudu tekoälylle tai edes tekoälyn käyttäjälle. Kärryiltä putoamista ei silti pidä pelätä. Sen voi ottaa tavoitteeksi etsittäessä aivan uusia luovia ideoita.
Todellinen tekoäly pystyy ajattelemaan loogisesti, oppimaan virheistään ja parantamaan prosessejaan ilman ihmisen panosta. Samalla se voi menettää luovuuttaan aivan samalla tavalla kuin viisas ja järkevä ihminen voi kangistua kaavamaisuuteen. On syytä huomata, että olemme vielä kaukana todellisen tekoälyn saavuttamisesta. Pohja uuden luomiseen on jo olemassa. Kehitys on ripeää ja sitä tulisi edelleen nopeuttaa globaalissa yhteistyössä.
Hyppää kuohujen keskelle
Ihmisen omat kokemukset tosielämästä voivat olla tarkkarajaisia ja äärettömän todellisia. Aavistus oivalluksesta voi olla ikään kuin jotain pian tulevaa. Nykyisyys ei aina malta odottaa muuttumista menneisyydeksi. Se voi jäädä jarruttamaan muutosta. Nykyisyys voisi hyvin jo syöksyä menneisyyteen. On aika siirtyä tulevaisuuteen. Tällöin voi olla mahdoton kuvailla sanoilla uusia ideoita ja oivalluksia. Ne ovat vielä unennäköä syvempää unta jossakin tiedon toisella puolella. Ne ovat tulevaa tietämystä nähdä maailmaa yksityiskohtaisemmin kuin koskaan.
Ei pidä hyväksyä sitä, että päivät liukuvat ohi yksi toisensa perään, likaisenharmaina, muuttumattomina, vailla ajatusta paremmasta. Ei pidä miettiä, että maailma on hukannut jotain ratkaisevan tärkeää. Avaimet tulevaisuuteen ovat olemassa. Unelmat on loihdittava esiin.
Epäröinnin kynnyksellä voit kysyä, kuinka paljon rohkeutta uskallat tähän käyttää. Kaksi on miehellä mahdollisuutta: haihtua pois tai raivata reitti. Kuohujen keskelle tyynesti astu, et sinä uppoa, et sinä kastu. Usko ei kumarra mahdottomuutta. Mitään ei voi tehdä suotta.
Timo Keistinen, lääkintöneuvos emeritus