Uuden hallituksen ohjelman keskeinen tavoite on yhteiskunta, jossa perusasiat ovat kunnossa, ihmisillä on oikeus ja vapaus tavoitella oman näköistään hyvää elämää. Televisiosarjassa burgerimiehet Akseli ja Ossi kuvaavat, mitä se tarkoittaa rapakon takana. Maassa, joka on innovaatioiden ja vapauden esikuva talouden, tieteen ja teknologian alalla. Onko miesten kertoma tarina keino tavoittaa onnellinen, pitkä elämä myös Suomessa?
Burgerimiesten Akselin ja Ossin pekoninhuuruinen roadtrip rapakon takana voi nähdä hyvänä televisioviihteenä. Se antaa välähdyksen amerikkalaisesta elämästä, vaikka ei kuvaakaan maata välttämättä tyhjentävästi. Kuvat ja kertomukset ohjelmassa julistavat ilosanomaa tukevista katukeittiöiden aterioista, jossa ei kaloreita eikä kolesteroleja lasketa. Tarina kuvaa amerikkalaista vapautta ja oikeutta oman näköiseen hyvään elämään, jossa burgerit ja tacot ovat isoja kuten autot ja Amerikan manner laaja. Tarina on täynnä jännittäviä tapahtumia, kutkuttavia juonenkäänteitä ja vereviä henkilöhahmoja. Liha on mureaa ja maukasta, pihvi on päällystetty juustolla, salaatilla, tomaatilla, sipulilla ja muilla lisukkeilla. Mistään ei ole säästetty.
Raavaitten miesten syömistä katsellessa ei katsoja välttämättä tilaa Woltilta tai Foodoralta hampurilaista kotiin, vaan tyytyy iltapalaksi omenaan hyvällä mielellä ja omallatunnolla. On mukava katsella toisten syömistä ja syödä omahyväisenä omenaa. Ehkä ohjelma on koe itsehillinnästä. Kamppailu haluja vastaan on luovaa ja sen äärimmäisyyksistä löydämme itsemme ja ihmisen evoluution.
Amerikkalaisten elinajanodote laskenut
Amerikkalainen väestö on jo 1960-luvulta alkaen jäänyt jälkeen muiden kehittyneiden teollisuusmaiden elinajanodotteen noususta. Vuonna 1995 USA:n elinajanodote oli noin kuusi kuukautta lyhyempi kuin korkean tulotason maissa, mutta vuoteen 2020 mennessä ero oli kasvanut Maailmanpankin mukaan noin kolmeen vuoteen. Jopa Kiina on mennyt USA:n ohitse väestön elinajanodotteessa. Vuonna 1995 Yhdysvallat johti Kiinaan nähden 5,5 vuodella, mutta nyt Kiinassa väestön elää on noin vuotta pidempi kuin amerikkalaisilla. Amerikan odote on alhaisempi kuin Kuubassa, Libanonissa ja Tšetšeniassa. Vuoden 2014 jälkeen elinajan hidas nousu on kokonaan pysähtynyt ja alkanut laskea. Lasku on alkanut ennen koronapandemiaa, mutta kiihtynyt pandemian aikana. Amerikan alkuperäisväestöllä elinajanodote on ollut muita matalampi, mutta nyt se on tippunut kolmessa vuodessa 6,6:lla vuodella. Kehitys ei ole kohdellut hyvin myöskään valkoisia miehiä. Ovatko burgerimiehet luomassa meille esikuvaa?
USA käyttää terveydenhuollon rahoitukseen asukasta kohden 2,6 kertaa enemmän kuin Suomi. Maassa terveydenhuoltoon suunnatut resurssit kasvavat jopa Suomea nopeammin. Terveydenhuoltoon suunnatusta runsaasta panostuksesta huolimatta ihmiset kuolevat Amerikassa nuorempina kuin muissa korkean tulotason maissa. Myös äitiys- ja lapsikuolleisuusluvut ovat suuremmat. Äitiyskuolleisuus on nyt noussut USA:ssa korkeimmilleen 50 vuoteen. Se oli vuonna 2021 kymmenkertainen Suomeen verrattuna.
Elämä, vapaus ja onnen tavoittelu ovat kaikkien amerikkalaisten oikeuksia – mutta sillä ei saa pitkää elämää. Amerikkalaiset kuolevat koko elinkaaren ajan ja kaikissa väestöryhmissä nuorempana kuin heidän kollegansa muissa varakkaissa maissa. Miten tämä voi tapahtua? Maassa, joka ylpeilee tieteellisestä huippuosaamisesta ja innovaatioista ja käyttää uskomattoman paljon rahaa terveydenhuoltoon. Syyt ovat pitkälti samat, mitkä selittävät Suomessa väestöryhmien ja alueiden eroja sairastavuudessa ja kuolleisuudessa. Ne näkyvät voimakkaampina valtameren takana osana yksilön oikeutta päättää omasta terveydestään.
Ottaisitko 24 lisäelinvuotta?
Eläketurvakeskus on arvioinut Suomen väestöennusteista, että elinajanodote kasvaa miehillä 10,1 ja naisilla 7,5 vuodella vuodesta 2017 vuoteen 2070 mennessä. Kasvu on kuitenkin hidastunut viime vuosikymmeninä ja etenkin 2010-luvulla. Elinajanodote laski vuosien 2019–2022 välillä pojilla 0,53 ja tytöillä 0,74 vuotta. Onko ennuste tulevasta aivan liian ruusuinen, kun odotteen kasvu on taantunut?
Kuolevuuden pitkän aikavälin trendeihin vaikuttavat muutokset elintavoissa ja erilaisten kroonisten sairauksien yleisyydessä ja hoidoissa. Tupakointi vähenee väestössä edelleen samoin kuin korkea verenpaine ja kolesteroliarvot, mutta lihavuus ja diabetes ovat yleistyneet. Päihteiden kuten alkoholin ja huumeiden käytön ja yliannostuksen merkitys kuolevuudessa on korkea.
Tuore amerikkalaisilla veteraaneilla tehty seurantatutkimus osoitti, että terveillä elintavoilla elävä nainen voi saada 21 lisäelinvuotta ja mies 24 lisäelinvuotta verrattuna omilla valinnoillaan riskialtista elämää viettävään kanssasisareensa ja -veljeensä. Riskialttiiseen elämään kuuluvat vähäinen fyysisen aktiivisuus, huono stressinhallinta, epäterve ruokavalio, humalahakuinen juominen, huono unihygienia ja positiivisten sosiaalisten suhteiden puute sekä yhtenä tärkeimmistä tupakointi. Nämä kaikki ovat tekijöitä, joita itse voi ohjailla. Näihin voi myös yhteiskunta päätöksillään vaikuttaa.
Mahdollisuudet saavuttaa Eläketurvakeskuksen ennusteen tavoitteet ovat siis olemassa. Mikä on yhteiskunnan ja jokaisen kansalaisen rooli tämän tavoitteen saavuttamisessa? Onko kansalaisten hyvän elämän tavoite asua yhteiskunnassa, jossa hänellä on oikeus ja vapaus tavoitella oman näköistään hyvää elämää riskeistä välittämättä? Sama koskee yhteiskunnan poliittisia päätöksiä.
Ylikuolleisuutta selittäviä tekijöitä
Suurimman osan amerikkalaisista terveyshaitoista kärsivät köyhät ja vähiten koulutetut, joilla on paljon enemmän sairauksia ja kuolemia kuin eurooppalaisilla kollegoillaan. Sosioekonomisen aseman rooli on erityisen tärkeä alle 50-vuotiaiden kuolleisuuden kannalta. Elinajanodotteen ero 40-vuotiaiden amerikkalaisten miesten tulonjaon ylimmän ja alimman ryhmän välillä on 15 vuotta miehillä ja 10 vuotta naisilla. Kuilu on laajentunut ajan myötä. Tilanne on hyvin samanlainen Suomessa. Suurissa kaupungeissa elinajan odotteen ero voi olla jopa 20-30 vuotta kaupunginosien välillä, joita erottaa toisistaan vain muutama kilometri. Helsingin tila ja kehitys 2016 -raportin mukaan helsinkiläiset kuolevat muuta maata nuorempina. Ero suurimman ja pienimmän elinajanodotteen kaupunginosan välillä oli miehillä 10,5 vuotta ja naisilla 6,5 vuotta Jakomäen ja Kallio-Sörkan alueiden ollessa vaarallisimpia paikkoja asua. Helsinkiläismiehistä peräti 40 prosenttia ja naisista 27 prosenttia käyttää liikaa alkoholia. Kallio-Sörkassa löytyykin joka korttelissa yksi tai useampi juottola. Tupakan myyntipaikkoja on tiheimmin alueilla, missä kuolleisuus on suurinta.
Huono ruokavalio on johtava kuolinsyy Yhdysvalloissa. Tämä johtaa moniin haitallisiin terveydellisiin seurauksiin kuten liikalihavuuteen, sydänsairauksiin, aivohalvauksiin ja diabetekseen. Sydänsairaudet, aivohalvaus ja diabetes ovat yleisin syy kuolemiin Yhdysvalloissa kuten Suomessa. Ruokavalio selittää ison osan kuolleisuuden eroista rodun ja etnisyyden välillä. Noin 38 prosenttia Yhdysvaltojen aikuisväestöstä on tällä hetkellä ylipainoisia, eli heidän painoindeksinsä (BMI) on 30 tai enemmän. Painoindeksi 30:n eli merkittävän ylipainon rajan ylittävien määrä aikuisväestöstä on kaksinkertaistunut parissa vuosikymmenessä. Halvan kaloririkkaan ruuan tarjonta on tärkeä selitys muutokseen.
Burgerimiehet kertovat televisio-ohjelmassa, miten amerikkalainen syö burgeria, pitsaa, pastaa sekä tacoja. Tässäkään suomalaiset eivät ole jääneet toiseksi. Suomalaisista aikuisista miehistä normaalipainon ylittää melkein kaksi kolmasosaa ja naisista selvästi yli puolet. Merkittävästi lihavia (vähintään 15 kilon ylipaino) on yli 30-vuotiaista sekä miehistä että naisista useampi kuin joka neljäs. Suomessa on tällä hetkellä 2,9 miljoonaa kansalaista, joilla on ylipainoa. Merkittävästi ylipainoisilla on diabetesta 12 kertaa useammin kuin normaalipainoisilla. Tyypin 2 diabetesta sairastaa 500 000 suomalaista. Ruokaympäristömme on muuttunut niin epäterveelliseksi, ettei suurin osa suomalaisista kykene pysymään terveessä painossa. Koulutuserot ylipainossa näkyvät varhain. Vaikea lihavuus on ammatillisen oppilaitoksen opiskelijalla neljä kertaa yleisempää kuin lukiota käyvällä.
Mahdollistajat pitkään elämään
Hinnoittelu on yksi tehokkaimmista tavoista vaikuttaa kulutusvalintoihin. Mainonnalla, tuotesijoittelulla ja pakkausmerkinnöillä on oma osuutensa valinnoissa. Terveellisten valintojen tekeminen ei ole aina helppoa. Kauppa ja elintarviketeollisuus ei ole omaksunut tavoitetta pyrkiä parantamaan väestön terveyttä, vaan tilanne näyttää päinvastaiselta. Esimerkiksi halvimmissa levitemargariineissa on runsaasti tyydytettyjä rasvoja. Terveellisimmän levitteen hinta on kymmenkertainen. Molemmissa levitteissä pääraaka-aine on rypsiöljy. Halvemmassa on rasvoja prosessoitu enemmän ja usein mukana palmuöljyä. Palmuöljy sopinee todellisuudessa vain biodieselin valmistukseen, mitä se tekee mukana levitepurkissa? Levitteiden valmistuskustannuksissa ei voi olla kymmenkertainen ero terveellisimmän ja vähemmän terveellisen välillä. Terveellisestä brändistä voi ottaa kovemman hinnan. Tiukalla budjetilla toimivalle halpa ja epäterve tuote voi olla pakollinen valinta.
Kansalaiset kannattavat terveysperustaista veroa, mutta kauppa ja elintarviketeollisuus vastustavat vahvasti. Onpa eduskuntaan päässyt kansanedustajia, jotka katsovat kansanterveyden parantamisen olevan vaikeaa, jopa mahdotonta. Mediassa on jo ollut esillä juristeja, jotka katsovat terveysperusteisen verotuksen olevan perustuslain vastaista. Maatalouspolitiikka näyttää suosivan punaisen lihan käyttöä eikä tavoitteena ole siirtymä terveellisiin kasvispohjaisiin proteiinilähteisiin.
Kaupan alan valtakunnallinen edunvalvontajärjestö Kaupan Liitto ajoi laajalla kampanjalla viinien myyntiä maitokauppaan perustana terve kilpailu ja sairas väestö. Ruokakauppaan ei voinut mennä törmäämättä mainoskehotukseen tukea alkoholin myynnin vapauttamista. Kauppaa ei kiinnostanut se, että vuonna 2020 alkoholin aiheuttamia kuolemia kirjattiin Suomessa 2209. Näidenkin lisäksi alkoholinkulutus aiheuttaa kuolemia muun muassa syöpä- ja sydän- ja verisuonisairauksiin, joita ei näe suoraan tilastoista. Kun ne lasketaan mukaan, alkoholinkulutuksen on arvioitu aiheuttavan 4000 kuolemaa vuodessa. Luku on yli 20 kertainen vuosittain liikenneonnettomuuksissa kuolleisiin. Suomessa on 560 000 henkilöä, jotka käyttävät alkoholia siten, että heillä on suurentunut riski altistua pitkäaikaisille alkoholin aiheuttamille terveyshaitoille. Noin 70 000 lasta elää perheessä, jossa ainakin toisella vanhemmalla on vakava päihdeongelma.
Työpaikkaruokaloiden emännät ovat toteuttaneet järjestelmällisesti tavoitteen terveellisistä ruokavalinnoista. Myös koulujen ruokailussa tämä alkaa näkyä. Kauppa ja elintarviketeollisuus näyttävät olevan toisella linjalla. Terveelliset tuotteet voidaan hinnoitella kalleimmiksi, koska niistä valistuneet ostajat suostuvat maksamaan enemmän. Maa- ja metsätalousministeriön tuore ruokapoliittinen selonteko ”Ruoka 2023” keskittyy kansanterveyttä käsittelevässä osiossaan elintarviketurvallisuuteen eli terveyden suojeluun mikrobien sekä kemiallisten ja fysikaalisten tekijöiden aiheuttamilta vaaroilta, mutta toimenpiteet väestön terveellisen ruokavalion tukemiseen puuttuvat.
Mitä kirjoitat elämän kirjaan?
Päätöksenteossa tulisi kansalaisille antaa mahdollisuus tehdä parempia terveysvalintoja, kuten ylläpitää terveellistä ruokavaliota, luoda enemmän sosiaalisia yhteyksiä, kuntoilla, hallita stressiä ja vähentää tupakointia. Terveellisen ruoan pitää olla edullisempaa kuin epäterveellisen, kävelyn ja pyöräilyn pitää olla helppoa ja turvallista, joukkoliikenteen tulee olla sujuva ja edullinen vaihtoehto, lapsille ja nuorille pitää olla tarjolla sosiaalisuutta ja liikkumista lisääviä harrastuksia koulun yhteydessä.
Painottamalla hyvinvointia, ennaltaehkäisyä ja varhaista havaitsemista voimme siirtyä hoitokeskeisestä terveydenhuoltomallista hyvän terveyden edistämiseen. Tämän saavuttamiseksi tarvittavat työkalut ja innovaatiot ovat olemassa. Voidaan siis alkaa vaikuttaa jo tänään. Lähes jokainen suomalainen voisi elää liki 90-vuotiaaksi, terveenä ja hyväkuntoisena aina viimeisiin vuosiin.
On ihmeellistä elää ja kasvaa vanhaksi. Katsoa itseään peilistä, miten upea ja tyyni voi olla. Kuin puun syksyiset keltaiset lehdet, tuoksuvina, himmeinä lempeässä hiljaisuudessa. Kun on ehtinyt kokea kaikki elämän myrskyt. Se vasta on ollut elämää.
Kuinka pitkälle valtio voi mennä suojellakseen asukkaitaan heiltä itseltään? Eikö ihmisellä ole oikeus tehdä myös terveytensä kannalta epäedullisia valintoja? Hyvinvointialueilla ei ole keinoja vähentää lihavuutta eikä sen aiheuttamia sairauksia. Terveysjärjestelmää ei ole rakennettu luomaan yhteiskunnallista muutosta. Vaikuttaminen kuuluu yhteiskunnalle, jossa terveyttä edistetään poliittisin päätöksin. Nuori aikuinen kuuntelee todennäköisemmin sosiaalisen median vaikuttajia kuin omaa lääkäriään. Kansanterveyden parantamiseen tarvitaan eduskunnan päätöksiä, joiden avulla epäterveellinen elämäntapa ei ole helpoin valinta.
Jos saisit valita, haluaisitko jo lähteä vai elää hiukan pidempään, ottaa 24 vuotta lisäaikaa. Siis enemmän kuin, miltä nyt näyttää. Rakastaa sitä, jota olet rakastanut, elää yksinkertaisesti, terveesti. Nähdä tähtien syttyvän ja vaeltavan. Vielä olisi lehtiä täyttämättä elämän kirjassa. Vielä olisi aikaa valita teksti, vai pitäisikö se jättää kirjoittamatta. Elämän kirjassa kirjoittamaton lehti on aina arvokkaampi kuin kirjoitettu.